Neljä erilaatuista alalajiketta (tai eri luokittelutavalla omaa lajiketta) laskevassa laatujärjestyksessä ranskalaisilla nimityksillä: Muscat Blanc à Petit Grains, Muscat d´Aléxandrie tai englanniksi Muscat of Alexandria, Muscat Ottonel ja Muscat Hamburg. Rypäleestä käytetään suomeksi nimeä Muskatelli. Värivaihtoehdot sisältävät myös tummia alalajikkeita. Laatutietoiselle kuluttajalle alalajikkeilla on tärkeä potentiaalisen laadun erottelumerkitys, mutta kunkin alueen alalajikkeen selvittäminen edellyttää teoreettista taustatietoa.

MUSCAT BLANC À PETIT GRAINS: Muscat de Frontignan, Muscat de Lunel, Muscat d´Alsace; (engl.) Muscat of Frontignan, Muscat Canelli, (Esp.) Moscatel de Grano Menudo; Moscato d´Asti, Moscato Bianco; (Gelber) Muskateller; (Unkari) Muscat Lunel, Sargamuskotaly; (Etelä-Afrikka) Muskadel tai Muscadel. Nautiskelijan merkityksessä nämä ovat aitoja Muscat-rypäleitä, joiden varmistaminen viinissä edellyttäisi lisäksi vaikeasti saatavaa taustatietoa.

MUSCAT D´ALÉXANDRIE: Muscat of Alexandria; Moscatel de Málaga; Moscatel de Setúbal, Moscatel de Alejandria; (Etelä-Afrikka) Hanepoot; Gordo Blanco ja Lexia (Australia); Zizibbo (Italia).

MUSCAT OTTONEL: Muskotály (Unkari); Muskat-Ottonel (Saksa) Todennäköisesti vuoden 1852 risteytys pöytärypäle Chasselas´n ja vaatimattoman Muscat de Saumurin välillä. Käytetään viileän ilmaston (kuivissa) viineissä. Enemmistö Alsacen Muscat-viineistä on tätä lajiketta ja alueen huipuissa on enemmistö Petit Grainsia yleensä sekoitettuna Ottoneliin.

MUSCAT HAMBURG: Black Muscat; Moscatel Negro. Tumma Muscat Hamburg on alalajikkeista heikkolaatuisin ja pääasiallinen käyttö pöytärypäleenä. Lisäksi käytetään selvästi punaviinin väristen Muskatelli-viinien valmistuksessa. Se on Ranskan toiseksi viljellyin syötävä rypäle Chasselas´n jälkeen (tosin ranskalaisen eivät mainitsemisen arvoisesti vie rypäleterttuja). Nykyisin myös laajaa viljelyä Kreikassa, Itä-Euroopassa ja Australiassa. Hambrug oli Viktorian ajan Englannin suosittu kasvihuonerypäle.

VIINIEN LAATUPOTENTIAALI: Kiitettävä (jalosta à Petit Grains -lajikkeesta), kuivina versioina viinit ovat lähinnä kuriositeetteja. Alexandrien laatupotentiaali kuivissa viineissä todennäköisesti erittäin hyvä. Muut lajikkeet heikompia. Pitkään tynnyreissä kypsytetyissä (laadukkaimmissa) makeissa ja väkevissä kiitettävä laatupotentiaali myös Muscat d’Alexandrien osalta. Parhaimpien, makeiden, kuohuviinien laatupotentiaali on hyvä nautittavuutta ja yleiskäyttöisyyttä painottaen. Huippuvanhoissa madeiramaiset piirteet voimistuvat, mikä vaikeuttaa lajikkeen merkityksen arviointia.

IKÄÄNTYMISPOTENTIAALI: Viinit suunniteltu nuoruuden rehevinä juotavaksi eivätkä oletusarvoisesti parane pullossa. Viinit ovat optimissa myyntihetkellä. Pitkään tammitetut väkevöidyt ja makeat viinit voivat säilyä erittäin pitkään. Myös väkevät viinit on suunniteltu (mahdollisimman) nuorina juotavaksi.
YLEISTÄ: Musca-alkuisten lajikenimien ei missään nimessä pidä antaa hämätä viininharrastajaa, sillä Muscatin, tai suomalaisittain Muskatellin, lisäksi on olemassa Porvoon vaalea rypäle Muscadelle ja Loiren alajuoksun Muscadet (myös AC), eikä kahdella jälkimäisellä ole mitään tekemistä muiden ominaisuuksien kuin saman nimen alun verr