SYNONYYMEJÄ: Roussillon, Rivesaltes, Granacha, Bois Jaune, Redondol, Aragonais, Ranconnat; Garnacha Tinta, Garnacho Tinto, Gironet, Alicante, Lladoner, Tinta Mencida, Tinto Menudo, Tintilo de Rota (Espanja); Cannonau, Garnaccia, Granacchia, Tocai Rosso (Italia); Grenash Crni (Slovenia ja Kroatia). Pelkällä Grenachella tarkoitetaan tummaa lajiketta vastakohtana vaalealle Grenache Blancille.
 
VIININ LAATUPOTENTIAALI: Kiitettävä, kohtuullisella kunnianhimolla erittäin hyvä. Näyttää kyntensä Etelä-Rhônessa, kun sadot pidetään alhaisina. Uudessa maailmassa yleensä tehoviljelty bulkkiviinien raaka-aine, poikkeuksena (lähinnä) Australian Barossan vanhat pensasköynnökset. Väkevissä viineissä täydellinen.
 
IKÄÄNTYMISPOTENTIAALI: Viinit kehittyvät suhteellisen nopeasti ja ovat hyvin nuorena juotavia. Parhaimmat kestävät kohtuullista varastointia. Pisimpään säilyvät väkevät viinit.
 
YLEISTÄ: Kuivan ja kuuman ilmaston laadukkain perinteinen lajike. Vaatii lämpimän ilmaston. Ei kuulu muotirypäleisiin ja monesti Syrah on syrjäyttämässä Grenachea. Keskeinen laaturypäle Etelä-Rhonessa ja Midissä. Nykyisin suhteellisen muodikas ja arvostettu lajike. Suosio on taattu etenkin kun rypäle on erittäin monikäyttöinen ja myös hyvä laaturoseiden sekä väkevien viinien raaka-aine.
 
VILJELY: Lajike on maailman viljellyimpiä ja todennäköisesti viljellyin tumma lajike. Lajikkeen suosiota kuvaa, että Ranskassa sen viljelyala oli vuonna 1958 24968 hehtaaria ja neljäkymmentä vuotta myöhemmin 93 874 hehtaaria, pyöreästi reilu kymmenesosa koko Ranskan viljelyalasta. Viljellympi lajike on Espanjassa, jossa sen viime vuosikymmenen lopun viljelyala oli 104 000 hehtaaria. Kun Galet’n mukaan globaali viljelyala oli vastaavasti noin 240 000 hehtaaria, jää muulle maailmalle reilu 40 000 hehtaaria. Monissa lähteissä globaali viljelyala on kuitenkin 100 000 hehtaaria suurempi ja Espanjan viljelyala vastaavasti 66 000 hehtaaria korkeampi. Joka tapauksessa on kuivassa ja kuumassa Koillis- ja Itä-Espanjassa suosittu lajike. Sitä kuvataan myös tyypilliseksi Välimeren tummaksi lajikkeeksi. Ranskalaisten peruna Pohjois-Afrikassa on vielä suhteellisen runsaasti Grenachea.

Grenache on kotoisin Koillis-Espanjan Aragoniasta, mistä tulee myös sen yleisesti käytetty nimi GARNACHA. Sieltä lajikkeella on ollut ainakin lähes tuhat vuotta aikaa levitä läntisen Välimeren alueelle sekä 1800-luvulta lähtien Uuden maailman aavikko-olosuhteisiin. Grenache on maailman viljellyin tumma lajike. Kyntensä lajike näyttää etenkin Etelä-Rhonessa sekä myös Midissä. Lisäksi se tuottaa persoonallisia viinejä Australiassa. Köynnös arvostaa kuivia kasvuolosuhteita sekä kalkkista ja hiekkaista maaperää, mutta taipuu myös tehoviljelyn vaatimuksiin, tosin viinien laadun kustannuksella. Pääsääntöisesti Grenachea käytetään sekoiterypäleenä. Se on myös suosittu roseiden rypäle, etunenässä Tavel sekä Provencen roseet. Se on myös Ranskan "portviinien" Banyulsin ja Mauryn päärypäle.

Grenachen osuus selviää etiketin perusteella yllättävän harvoin ja lajikkeiden selvittäminen vaatii pääsääntöisesti taustatietoa. Karussa ympäristössä hyvin kuivuutta kestävä lajike tuottaa hedelmäisiä, mausteisia keskitäyteläisiä, niukkatanniinisia ja niukkahappoisia kevyen värisiä viinejä. Korkea etanolipitoisuus ja sen pyöristävä vaikutus on viinien selvin tunnuspiirre. Värin syvyys, tanniinit sekä etenkään tyylikkyys eivät pärjää Syrahille eikä nykyisellä viljely- ja valmistustekniikalla myöskään Cabernet Sauvignonille. Näille kahdelle Grenache menetti asemansa Australian viljellyimpänä tummana lajikkeena jo 1960-luvulla.

Aromeissa on yleensä kypsiä marjoja joko puutarhamaisina tai onnistuneen metsämarjaisina, tosin kuuman kasvuympäristön vuoksi helposti hillomaisilla sävyillä. Lisäksi kuivattuja sekahedelmiä, yrttimäisyyttä, aluskasvillisuutta, mausteita, savua sekä nahkaa ja iän myötä kehittyviä eläimellisiä piirteitä, sekä satojen pysyessä kurissa yleensä kivistä maanläheisyyttä. Nuorissa viineissä korostuu yleensä aromikkuus. Viinit sopivat tammitukseen, mutta mieluiten käytettyihin tynnyreihin. Grenache-viinit antavat sekoitteisiin nuorena juotavuutta ja pyöreyttä. Lajiketta käytettiin viime vuosisadalla yleisesti pehmentämään alueen punaviinejä Riojan tummassa sekoitteessa.

Rypäle kukkii aikaisin mutta tarvitsee melko pitkän kasvukauden, mutta vastapainona on sitten korkea alkoholipitoisuus. Alhaisen happopitoisuuden vuoksi viinit hapettuvat helposti. Etelä-Ranskassa sen suosiota on helpottanut hyvä laatu ja samalla runsassatoisuus perinteisiin lajikkeisiin verrattuna. Hometaudeille ja tuholaisille alttius edellyttävät pitkän kasvukauden lisäksi lämmintä ilmastoa eikä esimerkiksi Pohjois-Rhône enää sovi lajikkeelle. Runsassatoisena lajikkeena Grenache-viinien laatu riippuu ratkaisevasti hehtaarisatojen määrästä.

Vaaleampia muunnoksia ovat Midissä Grenache Rose ja GRENACHE GRIS tummaa heikommalla laatupotentiaalilla.

Nautiskelijan arvioimat lajikeviinit sekä lisäksi Châteauneuf-du-Papen punaviinit. Artikkelin loppu